<$BlogRSDUrl$>
Käännös hukassa 

sunnuntaina, lokakuuta 12, 2003

Mihinkähän taas aika on vierähtänyt... Perjantaina kotona työskentelevä Pekka meinasi tulla mökkihöperöksi, ja lähdimme tuulettautumaan. "Lähiteatterissa" 99. kadulla ja Broadwaylla pyörii Sofia Coppolan uusi elokuva Lost in Translation. Elokuva kertoo siitä, kuinka Tokioon viskimainosta tekemään tullut action-tähti potee unettomuutta loistohotellissa; filmi on kevyt, taitava ja monin paikoin hauska. Hyvin virkistävä. Kuvaa erinomaisesti kulttuurishokkia: jenkkitähden jetlaginen harhailu Tokiossa tuntuu oudosti samalta, muutettavat muuttaen, kuin meidän alkutaipaleemme West Harlemissa.

Pekka älysi eilen että saamme opiskelijakorteillamme 10 taalan viime hetken lippuja New York Philharmonicin konsertteihin. Panimme heti toimeksi ja kävimme kuuntelemassa kuinka Zoltan Kocsis soitti Bartokin 3. pianokonserton Lincoln Centerissä. Konsertti oli yllättäen erittäin viihdyttävä koska 73-vuotias Lorin Maazel oli johtajanpallilla ylienerginen, syöksähtelevä, jammaileva ja pomppiva.

Eilisen päivän suurteko oli sukeltaminen Macy'siin. Pekan projektina on green cardin myötä amerikkalaistua, ja siihen kuuluu mm. yritys opetella pitämään vetisestä Budweiserista ja lenkkareiden käyttö joka tilanteessa. Nyt amerikkalaisuus on täydentynyt Calvin Kleinin kalsareilla. Lisäksi Pekka osti nahkarotsin, jotta ei poikkeaisi liikaa koulunsa NYU:n kulmilla Christopher Streetillä muusta porukasta. Samalla visiitillä näimme halvan mikroaaltouunin, mutta se oli liian hankalasti kuljetettava muun tavaran kanssa. Haimme sen erikseen tänään. Koska taksia ei saanut ihan heti huidottua Macy'sin edestä, raahasimme uunimme bussiin M5 ja köröttelimme sunnuntai-illan maaltapaluuruuhkassa tunnin verran kotiin: bussi pysähtyy melkein ovemme viereen Riverside Drivellä. Olemme siis raahanneet kotiin jo television, kahvinkeittimen, leivänpaahtimen, sähkövatkaimen, maustemyllyn, ministereot ja mikroaaltouunin joukkoliikenteellä.

Vielä viimeiseksi tämän päivän NY Timesistä poimittu perustelu siitä miksi asumme täällä, emme Bostonissa:

"For New Yorkers, Boston is sort of an Extreme New Jersey, with colleges. [They] are the original bridge and tunnel people: many bridges, many tunnels."

This page is powered by Blogger. Isn't yours? Listed on Blogwise