Lentokoneesta Utahin ja Nevadan aavikoita ja niiden keskelle keinokasteltuja kitukasvuisia viherympyröitä katseltua oheinen sunnuntain NY Timesin vähän pateettinen juttu nykyajan onnenetsijöistä iski suoraan suoneen. Toisin kuin Steinbeckin romaanissa, muuttoliike ei välttämättä kulje pölytasangolta kultaiseen Kaliforniaan, vaan päinvastaiseen suuntaan. Las Vegasin ympärysalue Nevadasta on ollut viime vuosina Yhdysvaltain nopeimmin kasvavia piirikuntia: toiveikkaat vaeltavat sinne kevyen verotuksen ja laajan matalapalkkasektorin houkuttelemina, vähän kuin Floridaan.

Maalaisjärjellä ajatellen Sun Belt -boomissa ei tunnu olevan mitään järkeä: väestö kasvaa alueilla joissa elämä ja ravinto pitää pitää yllä kalliisti ja vesivarat ovat rajalliset. Mutta ehkä en vain tajua kunnolla amerikkalaista unelmaa.

Toisenlaista unelmaelämää sai ihailla SFMOMA:n erinomaisessa Larry Sultanin valokuvanäyttelyssä "The Valley". Näimme yhden Sultanin kuvan joku viikko sitten Whitneyssä, ja sen jälkeen tämä näyttely oli pakollisena listalla. Sultan kuvaa anonyymeja keskiluokan asuntoja, joita käytetään San Fernando Valleyssa kuvattavien pornofilmien kulisseina. Niin merkilliseksi maailma on mennyt, että näiden muovisten ja mauttomien asuntojen tirkistely on paljon kiinnostavampaa kuin elokuvat itse - pornoahan nyt tunkee joka tuutista maksullisena ja maksutta, mutta ihmisten yksityiset kodit ovat sentään hieman tavoittamattomampia. Toisena osoituksena samasta trendistä viikonvaihteen NY Timesissä kurkisteltiin huutokauppaluettelon kautta amerikkalaisen "vanhan rahan" kitschkoteja - kun Van Goghit ja Picassot on soinnutettu posliinifiguriineihin ja muihin krimskramssuihin.

San Franciscon modernin taiteen museon myymälästä muuten tarttui mukaan Orange Countyn taidemuseossa taannoin järjestetyn Girls' Night Out -näyttelyn katalogi, jossa oli Salla Tykkää, Elina Brotherusta ja Eija-Liisa Ahtilaa. Olen mielettömän ylpeä taitavista suomalaisista naistaiteilijoista.